• Loima-Jokisivu -seura ry

    Loimijoentie

    Loima on Suomen varhaisimmin asuttua seutua.

    Sitä osoittavat arkeologiset löydökset aina kivikaudelta asti. Nisun eli vehnän  siitepölyä on löytynyt Loiman suolta ajoitettuna kivikaudelle n. 2000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

    Loiman kautta ihmiset ovat matkanneet Varsinais-Suomesta pohjoiseen ja samoin Vakka-Suomesta Hämeeseen. Loiman ja Korkeakosken kylät yhdisti Loimijoen ylittävä silta vielä n. 230 vuotta sitten. Joen molemmin puolin on sijainnut myös tori. Loiman kautta matkattiin aina 1960-luvun alkuun asti Helsinkiin ja Poriin sekä Turkuun ja Tampereelle - kulkivathan valtatiet 2 ja 9 Loiman läpi.

    Loima on muodostunut viiden talon ympärille. Varhaisimpia merkintöjä on vanhoissa asiakirjoissa jo 1400-luvulta. Merkkejä vakituisesta asutuksesta on sitä ennen jo n. 1000 vuotta aikaisemmalta ajalta. Hiidentöykältä tehdyt hautalöydöt ovat peräisin 400- tai 500- luvuilta. Todennäköisesti paikalla on ollut uhrilehto ja siltä kohdin on myös ylitetty Loimijoki.

    Jokisivu on asutettu Loimasta käsin. Miltei jokaisesta Loiman talosta on lähtenyt kerran tai useammin yksi sisaruksista perustamaan omaa taloa Jokisivulle - 1700-luvun lopulla ensimmäinen. Rinnan tämän muuttoliikkeen kanssa talojen maille on perustettu torppia. Pikkuhiljaa niitut muuttuivat pelloiksi. Loiman talojen torppia on perustettu myös Loimijoen itäpuolelle Palojoelle. Karjalaisten asuttaminen Jokisivulle 1940-luvulla lisäsi tilojen ja asukkaiden määrää melkoisesti.

    Mauriala on Loimasta seuraava kylä kuljettaessa Loimijoen varta alaspäin. Maurialan rusthollin maat ovat ulottuneet kapeana kaistana Loimijoesta lähtien aina Köyliön rajalle asti.

    Loima-Jokisivu -seura perustettiin maantieteellisenä alueenaan nimensä mukaiset kylät ja Mauriala. Korvenkylän pienviljelijäyhdistyksen ehdotuksesta toiminta laajennettiin käsittämään myös Korvenkylä. Tämä oli luontevaa, sillä valtaosa Korvenkylän asutuksesta sijaitsee entisillä Maurialan mailla.

    Kylät elävät vahvasti nykyajassa. Niihin on muuttanut uusia ihmisiä asumaan. On yrityksiä ja maatalous on voimaperäistä. Ja ennen kaikkea on oma koulu - Loiman koulu.

    Loimaan  liittyy myös erityispiirteitä, joita harvalla kylällä esittää.

    Suomen tasavallan 5. presidentti Risto Ryti  syntyi Loimassa vuonna 1889.

    Suomen vanhin suomenkielinen kansanopisto alotti toimintansa Loimassa vuonna 1892. Länsi-Suomen opisto toimii edelleen vireästi.

    Satakunnan maakuntalaulun sanat kirjoitettiin ja laulu esitetiin ensimmäisen kerran juhannuksena 1912 Länsi-Suomen Opistolla. Sanat kirjoitti opiston johtaja Aino Voipio.

    1.
        Kauas missä katse kantaa yli peltojen,
        missä kaartaa taivon rantaa salo sininen,
        siellä Satakunnan kansa tyynnä kyntää aurallansa maata isien.

        2.
        Virtaa läpi vainioiden Kokemäen vuo.
        Suurten selkäin, korpisoiden mailta tullen tuo,
        koskin kuohuu, tulvoaapi, kansan mieltä kasvattaapi, uutta voimaa luo.

        3.
        Täällä muinoin töin ja toimin raatoi rauhan mies,
        luonnon voitto loitsuvoimin, synnyt syvät ties.
        Kotipelto kasvun kantoi, raatajalle onnen antoi lämmin kotilies.

        4.
        Vaan kun vaipui sortoon kansa Satakunnan maan,
        niinkuin karhu korjustansa vihan vimmassaan
        kansa sorron ikeen alta nousi, vaati vainoojalta vanhaa vapauttaan.

        5.
        Vielä Satakunnan mailla miehet vakaiset
        tuntee esi-isäin lailla luonnon tuottehet.
        Hallan soista karkoitellen rauhan töihin taltutellen kosket kuohuiset.

        6.
        Koska Suomen viljelystä uhkaa sorron yö,
        häätämään käy hävitystä täällä kansan työ.
        Nousee Satakunnan kansa, entisellä voimallansa karhun kämmen lyö.